lauantai 31. joulukuuta 2011

Seimeltä häivähdys pyhästä

Joulukuun alku 2011

- Hyvää adventtiaikaa. Joko olet matkalla seimen luo?
Hämmentävä kysymys.
- Vai vieläkö ihan arkisissa askareissa?
Siihen jo helpompi vastata:
- Tiukasti arjen rutiineissa - ei vielä häivähdystäkään joulun pyhästä.

Itämaiden viisaat lähtivät kohti Betlehemiä jo aikaa sitten. Maria ja Joosef hekin jo matkalla. Paimenet sen sijaan jatkavat arkisia askareitaan aattoon asti. Mitenkäs se nyt olikaan: tuliko heille sitten lopulta kiire seimelle? Taisipa evankelista Luukas tosiaan kertoa, että nuo arjen ahertajat – ilosanoman kuultuaan – lähtivät kiireesti seimelle, tapaamaan Vapahtajaa.

Taidanpa käydä kirkolla vilkaisemassa seimiasetelman paimenia kedolla. Jokohan Pyhä perhe lähestymässä...Jospa siinä ikkunan ulkopuolella tuijotellessa asettuisi minuunkin levollisuus ja tuntu, että matkalla olen jo minäkin … matkalla kohti jouluiloa.

Hetu

PS. Perinteinen seimi, joulua kohti muuttuvine asetelmineen, ihailtavissa Munkkiniemen kirkon ikkunassa loppiaiseen asti.

PPS. Oman matkansa seimelle voi aloittaa vaikkapa kuuntelemalla Toivontuottajien Jouluradiota, laulamalla Kauneimpia joululauluja kirkossa tai tulemalla Tuomaanpäivänä Munkkivuoren kirkkoon katsomaan ”Valon lasta”.

Pyhän peilauksia

Marraskuu 2011



Olin hiljaisuuden retriitissä. Ei ollut mitään pakkoa ajatella jotain erityistä. Ei ollut velvollisuutta saada aikaan jotain. Sai antaa ajatusten kuljeksia. Sai itse kuljeksia. Sai, ei ollut pakko. Oli hyvä olla Pyhän puhuteltavana.

Annoin ajatusteni kierrellä ja kaarrella, poukkoilla ja pelmahdella. Pikkuhiljaa ne hidastivat vauhtiaan. Huomasin mietteideni olevan kuin järvenpinnan kuvajainen – joskus yhtä kirkkaita kuin syksyn viimeisten vahvojen värien toistuminen vedenpinnassa ja seuraavana aamuna kuin sumu, joka viipyili tuntitolkulla tehden maiseman pehmeäksi ja lempeäksi.

Noiden kuvajaisten kirkkautta ja tuon utuisuuden levollisuutta olen kantanut toista viikkoa mukanani arjessa. Arkinen askel on useammin ollut hiukan normaalia hitaampi, mieli hiukan tavallista keveämpi tai kenties selkeämpi.

Nuo loppusyksyn kuvajaiset, kirkkaat ja utuiset, mielessä on ollut hyvä aloittaa marraskuuta, odotella kuurankukkia ikkunoihin ja sytyttää pyhäinpäivänä kaipauksen ja toivon kynttilöitä.

Hetu