tiistai 11. kesäkuuta 2013

Pöytäseurueissa häivähdys pyhää


Useamman kerran olen kesäkeleillä jo ehtinyt istahtaa Puukioskilla. Olen moikkaillut tuttuja ja seuraillut sivusilmällä naapuripöydissä istuvia tuntemattomia. Toisinaan olen mennyt Puukkarille jonkun toisen kanssa, joskus ihan yksikseni. Valmiiseen pöytäseurueeseen en ole tainnut vielä tänä kesänä uskaltaa tarjoutua. Kannattaisi varmaankin.

Viime sunnuntaina olin Lähetysjuhlien päätösmessussa. Evankeliumitekstinä oli Jeesuksen kertomus juhliin kutsutuista (Luuk. 14:16-24). Piispa Irja Askola pohti saarnassaan kristittyjen asenteita suhteessa monenlaisiin pöytäseurueisiin, joita Jumalan valtakunnan pidoista löytyy. Noissa pidoissa kaikille on varattu yhtäläiset tarjoilut.

Huomasin tuon saarnan myötä miettiväni näin: Kenet minä huolin kanssani samaan pöytään? Mihin pöytäseurueeseen olen halukas liittymään? Huolitaanko minut mihin tahansa pöytään?

Pyhän häivähdys on tässä:
”Jumalan ruokapöydän salaisuus on siinä, että se avaa asenteemme, ovemme ja kukkaromme. Se suuntaa olemisemme askeleet sinne, missä nälkä, häpeä, pilkkakirveet tai hylkääminen ovat ottaneet ylivallan. … Tähän juhlapöytään kutsutut ja tässä ruokapöydässä ruokitut jakavat kokemansa eteenpäin: Jumalan ruokapöydästä ja kristittyjen kokoontumista leviää eteenpäin vapauden, ilon ja luottamuksen tuoksu!” (Lainaus piispa Irja Askolan saarnasta ”Pitopöytä katettu” 9.6.2013)

Tervetuloa samaan pöytään!


Hetu

........................

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti