Helppo on sanoa, että pyhää on kaunis, sopusointuinen, hieno, sileä, siisti, valkoinen … pyhän häivähdyksiä sisimmässä, kun pitkin talvea tuijotellut huikeita hankia, kasvavia kinoksia, lumihiutaleiden leikkiä. Pyhyyttä – pelottavaa, ankaraa, uhkaavaa - koen myös tuijottaessani kevättä enteileviä hurjia jääpuikkoja. Pyhää on Luojan työn jylhyys ja suuruus – ei tällaista talvea aikoihin, tätä lumenpaljoutta, tätä pakkasta. Mitähän yllättävää Pyhä Jumala vielä meille varannut täksi kevättalveksi?
5.2.2010
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti