Kuin pala aurinkoa olisi pudonnut asfaltille - kesän auringosta osa tallentunut hetkeksi väriksi putoileviin lehtiin. Terhoihin tallentunut koko elämä. Jumalan luomakunnassa monta ihmismielen ylittävää. Ei voi ihminen ymmärtää kuolemaa. Ei pysty ihminen kevein mielin luopumaan saavutetusta. Pala aurinkoa asfaltilla, kohta kuljemme kohti kaamosta – tällä viikolla syksyn tasauspäivänä päivää ja yötä yhtä paljon kaikilla maailmassa. Jos en päivänpaistetta toisille osaakaan tasata, voisinko tasata jotain muuta?
17.9.2010
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti