Sininen ja vihreä malja, joissa eri
värisiä ja muotoisia helmiä. Niiden edessä läpinäkyvä kulho,
josta saa valita kerrallaan yhden ja laittaa toiseen noista
maljoista.
Toiseen kertyy vääriä tekoja, sellaista, mikä pitäisi
jättää tekemättä tai sanomatta, rumia sanoja, vähättelyä,
roskaamista, tuhlaamista.
Toiseen maljaan laitetaan helmiä, jotka
kuvaavat sitä hyvää, mitä sinä päivänä tai edellisinä olemme
onnistuneet tekemään tai sanomaan. Tämä alttari on Munkkiniemen
kirkolla, lastentilassa. Noita helmiä ovat lapset perhekerhossa
lajitelleet.
Paastonaika on alkanut ja minä olen
liittynyt ekopaastoajiin. Tuon lasten alttarin äärellä mietin,
kumpaan noista maljoista kertyvät minun helmeni tämän
neljänkymmenen päivän kuluessa. Osaisinpa tehdä valintojani niin,
että varjelen, suojelen ja kunnioitan – luontoa, luomakuntaa,
lähimmäisiäni … ja itseäni.
Liityin toissapäivänä
nettisivulla ekopaastoajiin (ekopaasto.fi) ja valitsin ensisijaiseksi
paastoajatuksekseni hidastamisen. Sen myötä tavoittelen sitä, että
tavanomaista useammin pysähtyisin tällaisenkin helmialttarin
äärelle ja antasin noiden maljojen, kulhojen, ristin ja enkeleiden
puhutella itseäni. Pysähtyisin Pyhän äärelle ja antaisin sen
häivähtää, koskettaa ja ravistellakin.
Hetu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti