Elämämme on kuin suuri kirja – sen
alkua emme muista – emmekä loppua tiedä. Kenelläkään ei ole
samanlaista kirjaa. Jokaisen kirja on erilainen – niin sen luvut,
sivut kuin kappaleetkin.
On lukuja, joita ei jaksaisi kahlata
lävitse. On kappaleita, jotka ovat raskasta luettavaa – mutta on
myös unohtumattoman kauniita sivuja, joiden seuraavaa lehteä ei
tahtoisi kääntää ollenkaan. Tahtoisi vain pysähtyä juuri tähän
sivuun – tähän hetkeen. On lohduttomia sivuja, jolloin ei voi
muuta kuin itkeä, kun meille joku niin rakas on meltä poisotettu.
On sivuja hyvän kauniita, jotka tulee aukaistuksi uudelleen ja yhä
uudelleen. On sivuja, jolloin voisin juosta maailman ääriin ja
ojentaa ruusun jokaiselle vastaantulevalle.
On sivu, jossa kovasti pahoitin
mieleni, ja pieni 8-vuotias poikani sanoi: ”Mutta, äiti, huomenna
on uusi päivä!”
… ja huomenna minä käännän uuden
lehden – uuden sivun elämäni kirjassa.
Ulla Hellman
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti